"Mikkelin
Shakkikerho kärsi vierastappion Lahden Shakkia vastaan shakin SM-sarjan
1.divisioonan avauskierroksella. Tappio tuli luvuin 0-2. MikkSK:lle
ottelu oli ensimmäinen 1.divisioonan koitos kymmeneen vuoteen; viimeksi
kerho taisteli kyseisellä sarjatasolla vuosina 2004-2005. Tuolloin
MikkSK hävisi helsinkiläiselle Aatokselle luvuin 1-3.
Kerhon
joukkue vuosimallia 2014 on huomattavasti vahvempi kuin vastaava poppoo
vuosimallia 2004. Ykköspöydälle Lahtea vastaan MikkSK sai nuoren
naispelaajan Viktoria Chernyakin, joka sijoittui kuukausi takaperin
Mikkelin Kaakonketjun turnauksessa hopeasijalle.
Kyseessä
lienee ensimmäinen kerta kerhon historiassa, kun naispelaaja johtaa
joukkoa SM-sarjan ottelussa. Kun tarkemmin miettii, niin kyseessä lienee
ensimmäinen kerta, kun naispelaaja ylipäätänsä edustaa Mikkelin
Shakkikerhoa SM-sarjan ottelussa.
Kerhon
muu joukkue oli tuttua huttua; Korhosen veljekset pöydillä kaksi ja
neljä; ikinuoret superlupaukset Hämäläinen, Mynttinen ja Marttinen
pöydillä kolme, viisi ja kahdeksan; konkaripelaajat Manninen ja Väkimies
pöydillä kuusi ja seitsemän. Anekdoottina sanottakoon, että em.
pelimiehistä Hämäläinen ja Manninen pelasivat MikkSK:n riveissä vuoden
2004 vastaavassa avausottelussa.
Tällä(kin)
kertaa kauden debyyttiottelu oli varsin ankea. Alku lähti jo päin
honkia. Ainoastaan Henri Mynttinen näytti saavuttaneen pienen edun
pelissään; muilla pöydillä taisteltiin tasaisissa tai katastrofaalisen
heikoissa merkeissä. Enemmän tai vähemmän odotetusti oli ensimmäinen
päätöksen saanut peli Jussi Marttisen taisto; Jussin vastustaja suostui
tasapeliehdotukseen alle tunnin siirtelyn jälkeen.
Pasi Korhonen kakkospöydällä taiteili pian Marttisen pelin päätyttyä myös tasapelin.
Nelospöydällä
Aki Korhonen oli joutunut tukalan näköiseen puolustusasemaan valkeilla
pelannutta vastustajaa vastaan; ainakin mustan kuningasasema
K-sivustalla vaikutti turhan ilmavalta. Peli päättyi lahtelaisen
voittoon, ja täten Lahden Shakki sai aikaisen johtoaseman ottelussa.
Tilanne 0-1 lahtelaisille.
Muilla
pöydillä asemat olivat yhtä masentavia. Kärkipöydällä Chernyak ylläpiti
solidin näköistä puolustusasemaa vastustajan vahvaa lähettiparia
vastaan. Kolmosella Hämäläinen oli ajautunut vaikeuksiin vihulaisen
aloitettua tökerön sotilasvyöryn keskustassa ja daamisivustalla.
Osasyynä vyörytykseen saattoi olla valkeilla siirrelleen Hämäläisen
hipihiljainen c3, d3, g3 -systeemi, joka ei koskaan toimi ketään
vastaan.
Vitospöydällä
Mynttinen näytti seilaavan kohti voitonriemun satamakaupunkia;
vastustajan nappulat olivat epäaktiivisina perärivillä ja Henrin torni
hallitse avoimia linjoja. Suoria voittoja ei näkynyt, mutta pinnan alla
kyti jo kokonainen piste.
Kutospöydällä
Mannisen asema oli suljetun oloinen ilman näkyvää etua kummallekaan.
Seiskapöydällä Väkimies oli joutunut aikaisiin ongelmiin sallittuaan
itselleen heikon e-sotilaan keskipeliin. Lisämurhetta tuotti kuningas,
joka oli päättänyt jäädä lojumaan keskustaan; tämän seurauksena
vastustajalla oli valinnanvaraa taktisissa kuvioissa. Lahtelaisen urhon
voitto näytti vain ajan kysymykseltä.
Pelit
kehittyivät siten, että vitospöydällä Mynttinen onnistui toistaiseksi
tuntemattomasta syystä ajautumaan loppupeliin sotilas vähemmällä.
Kolmosella Hämäläinen oli hyödyntänyt brutaalilla tavalla vastustajan
lipsahduksen, ja taistelu näytti kuin uudestisyntyneeltä Hämäläisen
iskettyä vahvan sotilaskiilan g3-f4-e5 keskustaan. Mattikuviot
suorastaan vilisivät läpi mentaalisen ViewMasterin; sieltä piti vain
poimia oikea viidentoista siirron pakottava jatko ja lanseerata se
laudalla.
Mikä
mainiointa, seiskapöydällä Väkimies oli onnistunut kokemuksellaan
kääntämään surkean aseman peräti voitontavoitteluksi torniloppupelissä.
Hyvin yksinkertaisen näköisessä loppupelissä sotilaat olivat tasan,
mutta Väkimiehen torni oli hitusen aktiivisempi. Magnus Carlsen
voittaisi tuollaisen marginaalisesti paremman loppupelin kahdeksan
kertaa kuudesta, joten ei syytä miksei myös mestariehdokas siihen
pystyisi.
Rahkeet
eivät kerholla kuitenkaan riittäneet loppukiriin. Ykköspöydällä
Chernyak piti tasapelin väkivahvaa vastustajaansa vastaan. Hämäläinen
ajautui kolmosella aikapulaan ja joutui suostumaan vastustajan
tasapeliehdotukseen. Vitospöydällä Mynttinen taisteli samaten tasapelin.
Kutospöydällä Mannisen peli päättyi myös tasan.
Seiskapöydän
loppuhetkien yksityiskohdat ovat jääneet allekirjoittaneelta hämärän
peittoon. Hyvästä loppupeliasemasta huolimatta Väkimiehen pitkä taisto
päättyi tappioon, mitä luultavimmin jonkinmoisen sotilaiden kilpajuoksun
seurauksena.
Tällä tavoin lopputulos 2-0 Lahden Shakille.
LahS - MikkSK 2-0
Kiltti Jyrki - Chernyak Viktoria ½-½
Joentausta Hannu - Korhonen Pasi ½-½
Perikanta Jouko - Hämäläinen Jussi ½-½
Sipilä Markku - Korhonen Aki 1-0
Hagelberg Lauri - Mynttinen Henri ½-½
Pitkänen Jorma - Manninen Harri ½-½
Pitkänen Ari - Väkimies Juha 1-0
Valkama Samuli - Marttinen Jussi ½-½
Kiltti Jyrki - Chernyak Viktoria ½-½
Joentausta Hannu - Korhonen Pasi ½-½
Perikanta Jouko - Hämäläinen Jussi ½-½
Sipilä Markku - Korhonen Aki 1-0
Hagelberg Lauri - Mynttinen Henri ½-½
Pitkänen Jorma - Manninen Harri ½-½
Pitkänen Ari - Väkimies Juha 1-0
Valkama Samuli - Marttinen Jussi ½-½
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti